Lyhyt vastaus: osinkoa kannattaa maksaa silloin, kun yhtiössä on jakokelpoisia voittovaroja ja kun osingosta maksettava kokonaisvero jää pienemmäksi kuin vastaavasta palkasta. Useimmilla pienillä osakeyhtiöillä paras lopputulos syntyy yhdistelmästä: ensin sopiva palkka, sitten verohuojennettu osinko. Tässä oppaassa käydään läpi vuoden 2026 säännöt ja se, miten ratkaiset oman tilanteesi.
Osingon verotus 2026 lyhyesti
Listaamattoman (julkisesti noteeraamattoman) osakeyhtiön omistajan osinko jaetaan kahteen osaan osakkeiden matemaattisen arvon perusteella.
Pääomatulo-osinko – osinko enintään 8 % matemaattisesta arvosta:
- Enintään 150 000 € / osakas / vuosi: 25 % veronalaista pääomatuloa, 75 % verovapaata. Efektiivinen vero on noin 7,5–8,5 %. Tätä kutsutaan huojennetuksi osingoksi.
- 150 000 € ylittävältä osalta: 85 % veronalaista pääomatuloa. Efektiivinen vero noin 25,5–28,9 %.
Ansiotulo-osinko – osinko yli 8 % matemaattisesta arvosta:
- 75 % veronalaista ansiotuloa, 25 % verovapaata. Verotetaan progressiivisesti yhdessä muiden ansiotulojen kanssa.
Pääomatulovero on 2026 30 % (34 % yli 30 000 € pääomatuloista). Yhtiö maksaa jaettavasta voitosta ensin 20 % yhteisöveroa (yhteisöveron on suunniteltu laskevan 18 %:iin vuoden 2027 alusta).
150 000 euron raja on henkilökohtainen, ei yhtiökohtainen. Jos saat samana vuonna osinkoa useammasta listaamattomasta yhtiöstä, ne lasketaan yhteen.
Mikä on matemaattinen arvo ja miksi se ratkaisee?
Matemaattinen arvo määrää, kuinka suuren osingon saat verohuojennettuna.
Matemaattinen arvo = yhtiön nettovarallisuus ÷ ulkona olevien osakkeiden lukumäärä.
Nettovarallisuus on yhtiön varat miinus velat. Se lasketaan edellisen vuoden tilinpäätöksestä – eli vuonna 2026 jaettavan osingon raja perustuu vuoden 2025 tilinpäätökseen.
Esimerkki: jos yhtiön nettovarallisuus on 200 000 € ja omistat 100 %, matemaattinen arvo on 200 000 €. Tällöin 8 %:n raja on 16 000 € – tämän verran voit nostaa osinkoa kevyimmällä verotuksella.
Käytännön seuraus: mitä enemmän yhtiöön kertyy nettovarallisuutta, sitä suuremman huojennetun osingon voit nostaa. Siksi varallisuutta kannattaa kasvattaa systemaattisesti, jos osinko on pidemmän aikavälin nostostrategiasi.
Vapaa oma pääoma – mistä osinkoa ylipäätään saa jakaa?
Verolaskelma kertoo, kuinka edullista osinko on. Osakeyhtiölaki taas ratkaisee, saako osinkoa ylipäätään jakaa ja kuinka paljon. Nämä kaksi eivät ole sama asia, ja ero kannattaa ymmärtää ennen päätöstä.
Osinkoa saa jakaa vain vapaasta omasta pääomasta. Sitä ovat kertyneet voittovarat (tilikauden voitto + aiemmat voittovarat) sekä vapaan oman pääoman rahastot, kuten SVOP-rahasto. Sidottua omaa pääomaa – osakepääomaa, arvonkorotusrahastoa ja vastaavia – ei saa jakaa ilman erillistä menettelyä.
Tästä syntyy yleinen sekaannus: verotuksen määräävä nettovarallisuus sisältää myös osakepääoman, mutta jaettavissa olevat varat eivät. Esimerkiksi jos yhtiöllä on 150 000 € voittovaroja ja 2 500 € osakepääomaa, jakokelpoisia varoja on 150 000 € – ei 152 500 €.
Varojenjaolla on osakeyhtiölaissa kaksi edellytystä, joiden molempien on täytyttävä:
- Tasetesti: yhtiöllä on oltava jakokelpoista vapaata omaa pääomaa viimeisimmän vahvistetun tilinpäätöksen mukaan (mahdolliset aktivoidut kehitysmenot vähennetään).
- Maksukykyisyystesti: osinkoa ei saa jakaa, jos tiedetään tai pitäisi tietää, että yhtiö on maksukyvytön tai jako aiheuttaisi maksukyvyttömyyden.
Jos sääntöjä rikotaan, kyse on laittomasta varojenjaosta: osinko voidaan joutua palauttamaan korkoineen, ja hallitukselle voi seurata vahingonkorvausvastuu. Jos oma pääoma on negatiivinen, se on lisäksi ilmoitettava kaupparekisteriin, eikä osinkoa voi jakaa.
Muista myös SVOP-rahasto: siitä jaettava erä on pääomanpalautusta, ei osinkoa, ja sen verotus voi poiketa tavallisesta osingosta. Varmista käsittely kirjanpitäjältä.
Palkka vai osinko – kumpi kannattaa?
Kysymys ei ole joko–tai. Useimmiten paras tulos syntyy yhdistelmästä, koska palkka ja osinko verotetaan eri tavalla:
- Palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen kulu ja pienentää verotettavaa tulosta. Pienillä tuloilla palkan veroaste on matala.
- Osinko maksetaan voitosta, josta on jo maksettu yhteisövero. Huojennettu osinko on kevyttä, mutta vain 8 %:n rajaan asti.
Nyrkkisääntö: nosta ensin palkkaa siihen pisteeseen, jossa palkan rajaveroaste pysyy alle noin 26 %. Käytännössä tämä tarkoittaa usein noin 40 000 euron vuosipalkkaa. Sen ylittävältä osalta siirry osinkoon. Palkka kerryttää myös eläkettä ja sosiaaliturvaa, mitä osinko ei tee.
Huomioi myös: yli 50 000 euron tuloksesta yhtiö maksaa Yle-veroa, ja ansiotulo-osinko (yli 8 %:n osuus) verotetaan harvoin edullisemmin kuin palkka.
Milloin osinkoa EI kannata maksaa?
- Yhtiöllä ei ole jakokelpoisia voittovaroja. Osinkoa voi jakaa vain kertyneistä voittovaroista, ei tappiollisesta yhtiöstä.
- Aloittava yhtiö ilman nettovarallisuutta. Huojennettu määrä jää pieneksi, kun matemaattinen arvo on matala – tällöin palkka on yleensä järkevämpi.
- Yhtiö tarvitsee rahat investointeihin tai puskuriksi. Kaikkea jakokelpoista ei kannata jakaa ulos; nettovarallisuus turvaa myös tulevia huojennettuja osinkoja.
- Osinko menisi ansiotulo-osinkona. Jos joutuisit jakamaan yli 8 % matemaattisesta arvosta, lisäosa verotetaan progressiivisesti – usein kannattaa harkita palkkaa tai voiton jättämistä yhtiöön.
Käytännön muistilista ennen osingonjakoa
- Tarkista edellisen vuoden tilinpäätöksestä nettovarallisuus ja laske matemaattinen arvo.
- Laske 8 %:n raja: tähän asti osinko on verohuojennettua (max 150 000 € / henkilö).
- Tarkista taseesta vapaa oma pääoma – tämä on lain mukaan jakokelpoinen määrä (ei sama kuin nettovarallisuus).
- Varmista maksukykyisyystesti: jako ei saa vaarantaa yhtiön maksukykyä.
- Arvioi sopiva palkkataso (rajaveroaste alle ~26 %) ennen osinkoa.
- Jätä yhtiöön riittävä puskuri ja investointivara.
- Tee osingonjakopäätös yhtiökokouksessa hallituksen esityksestä ja merkitse se pöytäkirjaan.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon osinkoa voin nostaa verovapaasti? Täysin verovapaata osinkoa ei ole, mutta huojennetusta osingosta (8 %:n rajaan ja 150 000 euroon asti) menee veroa vain noin 7,5–8,5 %.
Voiko tappiollinen yhtiö maksaa osinkoa? Osinkoa jaetaan kertyneistä jakokelpoisista voittovaroista. Yksittäinen tappiollinen vuosi ei estä jakoa, jos taseessa on aiempia voittovaroja, mutta jako ei saa vaarantaa yhtiön maksukykyä.
Milloin osinko verotetaan? Osinko on sen verovuoden tuloa, jolloin se on nostettavissa. Verotus perustuu osingon jakovuotta edeltävän vuoden nettovarallisuuteen.
Kannattaako koko voitto nostaa osinkona? Harvoin. Yhtiöön kannattaa jättää nettovarallisuutta, koska se kasvattaa tulevien vuosien huojennetun osingon määrää ja toimii puskurina.
Onko nettovarallisuus sama kuin jakokelpoiset varat? Ei. Nettovarallisuus (varat − velat) määrää osingon verotuksen matemaattisen arvon kautta. Lain mukaan jaettavissa on vain vapaa oma pääoma, josta esimerkiksi osakepääoma ja aktivoidut kehitysmenot jäävät pois. Jakokelpoinen määrä on siis usein pienempi kuin nettovarallisuus.
Tämä artikkeli on yleisluontoista tietoa vuoden 2026 verosäännöistä, ei henkilökohtaista vero- tai sijoitusneuvontaa. Oman tilanteesi optimointiin kannattaa konsultoida kirjanpitäjää tai verotukseen erikoistunutta neuvonantajaa.
Ota yhteyttä: tuija@humberg.fi
